Huonepakopelien suosio on alun huuman jälkeen tasaantunut – ainakin omassa ystäväpiirissä, mutta ne sopivat todella hyvin sekä aikuisten, että nuorten elämyksiksi. Kokeilimme huonepakopeliä maaliskuussa kyläilleiden amerikkalaisnuorten kanssa ja kokemus oli menestys.
Mukanamme oli 9-vuotias poika (se sama, jonka kanssa kävimme puistossa kuntoilemassa), sekä 15-vuotias tyttö. 9-vuotiasta jännitti aluksi kovasti, sillä luuli huonepakopelin muistuttavan jonkinlaista kauhutaloa tai muuta kammotusta, jossa nukkeja ja pääkalloja hyppii esiin verhojen takaa. Hän kuitenkin rohkeasti lähti mukaan!
15-vuotiasta taisi eniten ahdistaa se, että puhelin piti pitää poissa päältä tunnin ajan! Paniikki! Hänkin kuitenkin tempautui peliin mukaan ja kun noin 15 minuuttia tunnin alusta lasten äiti poistui tilasta meidän kiljuvan vauvamme kanssa ja jäimme mieheni kanssa nuorten kanssa pelaamaan, olivat molemmat nuoret haltioissan. Ja hei! Me pääsimme ulos ”aarteen” ja rahojen kanssa.
Meille huonepakopeli oli siis todella positiivinen kokemus elämyksenä nuorille – jopa 9-vuotias pärjäsi todella hyvin, eikä kielikään aiheuttanut haasteita!
Innolla odotan, että omat elämyslapsemme kasvavat hieman ja voimme heidän kanssaan kokeilla tätä – tosin muutamilla pakohuoneilla on tarjolla myös lasten versiot, joten niitä voitaisiin mennä kokeilemaan jo vaikka tulevana kesänä!
