Taannoin vietimme serkkuviikonloppua täällä meillä. Kyseisen viikonlopun aikana sain kuulla sellaisia totuuksia (etenkin ruoanlaittotaidoistani) että oksat pois. Tässä parhaat palat!
Lapsi A 6,5-vuotias poika, lapsi B 6,5-vuotias poika, lapsi C 5,5-vuotias tyttö, lapsi D 4-vuotias tyttö
Yläkerrassa:
A: täällä ei ole mitään, mitään, mitään, mitään tekemistä
D: ei niin ja äiti lähti töihin tai kotiin tai juhlimaan
A: sitten on kivaa kun B ja C tulee
D: nii, nyt on vaan täti
A: joo ja se on tylsä
Palaute on lahja
B: tämä puuro näyttää eriltä ja maistuu eriltä kuin isin puuro. Ihan hyvää tämä on, ehkä mä voin syödä tätä… (ilme säälivä tätiä kohtaan)
B: jos ottaa suuria lusikallisia on tää ihan hyvää, jos ottaa pieniä lusikallisia on tää aika pahaa…
Aamupalapöydässä keskusteltua:
B: Ehkä me muutetaan tänne tädille viikoksi kesällä ja mennään joka päivä uimarannalle ja lentokalapuistoon.
A: joo, mutta muistetaan myös katsoa Netflixiä
C: Ei me kuitenkaan saada kun kesällä pitää olla ulkona
A ja B: *huokaus* niinpä
Keskustelua takapenkillä:
A: Mitä sun isä tekee?
B: Se on johtaja.
A: Ai johtaja?
B: No semmonen vise tai semmonen vara ku sil toisel on nuha tai on kipee tai on matkoil tai nii, ni silloi se on johtaja. Mitä sun isäs tekee?
B: Se on koulus.
A: Eikä, ei aikuinen voi olla koulus – onks se rehtori?
B: Ei oo.
A: Onks se ope?
B: No ei.
A: Voiks aikuinen olla koulus – no ei se mahdu edes pulpettiin! Kato tos tulee suklaa-auto…
#Elämystäti 