Kolmevuotias on innoissaan. ”Koska täti mennään sinne uimahalliin?” kysellään. Harmillisesti uimahalli aukeaa vasta klo 10. Haalari niskaan ja autoon, uimahallin ovella 9:58. Millään ei malttaisi odottaa!

Pukuhuoneessa vaatteet nopeasti pois ja paljaat jalat ovat jo juoksemassa suihkuun kun täti vielä riisuu viimeisiä. Suihkussa ei millään maltettaisi, ”täti mennään jo uimaan!”.
Allasosastolla katsellaan ensin monia altaita. On lasten allas, kahluuallas, poreallas. Tilassa kaikuu ja on aika paljon ihmisiä. ”Syliin”.
Aloitamme porealtaasta, lämmintä vettä ja kuplia. Siinä vaiheessa kun täti on altaassa vyötäröä myöten ja lapsella polvet märkinä, tulee ensimmäisen kerran ”pois”. Täti sinnikkäästi yrittää ja maanittelee, kokeillaan. Lapsi roikkuu kaulassa ja supisee ”pois” 20 sekunnin välein.
Selvä! Kokeillaan kahluuallasta. Siellä on taatusti pohjalla haita tai limaa tai ovi toiseen maailmaan, koska varvastakaan ei altaaseen voi kastaa. Hui kamalaa!
Sitten lasten altaaseen. Tädin sylissä istuen vettä napaan saakka ja sitten alkaa huuto; ”tahdon kotiin!”. Aikaa kulunut 15 minuuttia siitä kun saavuimme hallille.
Suihku, pukeminen, hiusten letitys ja autoon. Kello n 10:32. Luvattu hampurilainen pikaruokaravintolasta klo 10:50 ja takaisin lähtöpaikassa klo 11:30. Vastassa isovanhemmat, joille hymyssä suin kerrotan (kuten myös kotiin myöhemmin) ”oltiin tädin kanssa uimassa. Mennään pian uudelleen. Oli kivaa!”. Täti huokaisee ja toteaa, että aina ei ymmärrä! Mutta ei ole tarkoituskaan. Kunhan lapselle jäi kiva muisto!

Yksi vastaus artikkeliiin “KOKEMUS: TÄTI MENNÄÄN JO KOTIIN – 15 PITKÄÄ MINUUTTIA UIMAHALLISSA”